sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Syntäröitymistä

Kesä on kyllä yhtä juhlaa, ainakin meillä :) Synttäreitä ja synttärijuhlia riittää, häitä, polttareita, kekkereitä ja kermuja. Ja mikäs siinä, aina on aihetta juhlaan!

Tämän kortin tein kultaiselle veljentytölleni, joka täytti ruhtinaalliset 8vuotta. Laumamme nuorimmainen, ja silti niin kovin fiksu, nokkela, kultainen ja suoraa sanottuna ihana tyttö! 



Leimakuvaksi korttiin valikoitui Whimsy Stampsin ihastuttava April Sunshine. Leimasin kuvan kahteen kertaan DI Black Soot musteella. Toisen kuvan väritin kokonaan ProMarker-tusseilla, toisesta kuvasta väritin vain sateenvarjon yläkuvun, tytön hiuksissa olevan kukan, korin omenoineen ja pupujussin. Leikkasin nämä irti ääriviivoja pitkin, ja teippasin kokonaan väritetyn kuvan päälle kohotarrapaloilla kolmiulotteisuuden luomiseksi. Näkyy valokuvassa huonosti, mutta kuvan isommaksi klikkaaminen vähän helpottaa näkymistä :) Hiuksien kukka, sekä niityn kukat saivat pintaansa vähän kimalleliimaa. Leikkasin leimakuvan irti paperista, tosin rajasin varjon osittain leikkauksen ulkopuolelle, kuvasta tuli mielestäni siten mielenkiintoisempi.

Korttiin olisi sopinut koristeeksi kivasti myös perhoset, mutta ne oli mielestäni liian ennalta arvattavissa, niin teinkin sitten tähtiä. Stanssasin tähtiä Framelitsin stanssilla, ja embossasin ne, eli levitin niiden pintaan väritöntä mustetta, ja väritöntä kohopulveria, ja kuumensin kuumailmapuhaltimella pinnan kirkkaaksi. Isoimpaan tähteen kirjoitin onnittelut mustilla tarrakirjaimilla, ja sen embossasin kahteen kertaan.

Kortin taustapaperi on DCWV Blossoms & Butterflies-paperikosta. Söpönen paperi sekin, niin en halunnut sitä isommin peitellä. Leimakuvan kehystin pienellä palalla pinkkiä kartonkia, samaa väriä kuin korttipohjakin,  teippasin ne taustapaperille, ja kiinnitin siihen tähdet kohotarrapaloin, ja teippasin taustan kiinni korttipohjaan. Kortin sisälle stanssasin vielä isoimman tähden valkoisesta kopiopaperista, ja kirjoitin siihen onnittelut.

Tässä vielä kuva viimeksi tekemistäni synttärikorteista, mitkä annoin pikkupikkusiskolle ja veljentytölle.


perjantai 28. kesäkuuta 2013

Herkkusuuta herkkusuulle!

Vanhempi pikkupikkusiskoista täytti tässä 14vuotta, ollen jo ihan neiti  Hän sai lahjakseen Herkkusuu koruilta ihanat hymyhuulet, aijemmin saadun mansikka eskimo-puikon kaveriksi :) Jos muuten olet koruihmisiä, niin suosittelen ehdottomasti pyörähtämään tuolla Herkkusuu korujen kaupassa - niin söpösiä, ihania ja ilahduttavia hyvän mielen koruja! Ja jos ei satu mieleistä värivaihtoehtoa löytymään, niin kannattaa ottaa yhteyttä Herkkusuu Maariaan, joka mielellään toteuttaa muitakin toiveita :)

Mutta niin, pitihän sitä synttäritytölle tehdä korttikin. Yritin kerrankin tehdä pikasen, pienen ja yksinkertaisen kortin, 14vuotias ei välttämättä sitä tahdo säilyttää tai raameihin pistää, mutta yritin kuitenkin tehdä semmoisen kortin, että sen voisi omaan huoneeseen näytillekin laittaa [ei sillä että siellä omassa huoneessa edes olisi milliäkään vapaata pintaa, mihin sen kortin sitten änkeisi ;) Teinit ]


Korttiin leimasin muffinssin Papermanian Cupcakes-setillä, "kuorrutteen" leimasin erikseen, leikkasin irti, ja kiinnitin muffinssin päälle kohotarrapaloin. Värittelin muffinsin osat ProMarkereilla, koristelin kuorrutteen erilaisilla puolihelmillä ja kimalleliimalla "Diamonds". Lisäksi vielä nurkkiin mustia puolihelmiä, vaaleanpunainen renssattu tausta, ja kaikki teipaten valmiille korttipohjalle.


Kortista tuli pienen lahjan pieni kortti, ihanalle kultamussukalle :)

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Prinsessainen Hello Kitty kakku

Kakkutehdas tosiaan avautui toissa viikolla ristiäiskakun vuoksi. Lisäksi perjantaina sain entiseltä järjestöystävältäni paniikki viestin, että voisinko mitenkään auttaa?? Hän oli luvannut kummitytölleen 4vee synttäreille Hello Kitty kakun, mutta luotto leipuri olikin vetänyt puihin loppumetreillä. Voisinko siis mitenkään tehdä sunnuntaille ison kakun suuriruokaiselle suvulle, aikaa siis muutama päivä. Hetken mietin, ja totesin että miksipä ei, voisin ainakin yrittää. Kummitytön lempiväri oli kuulemma vaaleanpunainen ja toiveissa tosiaan kakku missä on Hello Kitty, jolla on mielellään kruunu päässä.


Tein kakkupohjan 1,5x isoon lasagnevuokaan. Laitoin kolmeen väliin paaaaaljon täytettä, ja vaaleanpunaiseen kakkuun sopi vaaleanpunainen täytekin; kermavaahtoa, maustamatonta tuorejuustoa, sulaa valkosuklaata, rouhittua valkosuklaata, keitettyjä ja paseerattuja vadelmia sekä pieniksi pilkottuja säilykepersikoita. Kostutin kakkupohjat vadelmalimpparilla. Muutes, minä kun en ole vauva.fi tai suomi24-keskustelupalstojen vakiokäviä, niin kokeilin vasta nyt jostain kuulemaani kikkaa tuohon kostuttamiseen - pullasudin tai teelusikan sijaan käytin kakkulevyjen kostuttamiseen lasten nokkamukia [vierasvara IKEAsta], ja toimi kyllä ihan hirmuhyvin!


Värjäsin sokerimassa-kaulintamassan sekoituksen hennon vaaleanpunaiseksi, ja päällystin kermavaahdolla eristetyn kakun sillä. Jätin muodon tarkoituksella pehmeän tyynymäiseksi, se mielestäni sopi hyvin tähän kakkuun. Etsin netistä kuvia Hello Kittystä, otin niistä mallia, ja tein kakkuun koristeen. aloitin mekosta ja sen koristelusta, viimeiseksi tein valkoiset osat. Samalla napsuttelin erilaisia kukkia liilaksi värjäämästä sokerimassasta, vaaleanpunaiset olin tehnyt jo aijemmin. Silloin lauantaina oli täällä ainakin niin aurinkoinen päivä, että pystyin aloittamaan kakkujen päällystämisen vasta illalla, niinpä tein koristeita sitten yötä myöten. Klo 04:45 menin nukkumaan, klo 08:00 piti sitten jo herätä laittamaan ristiäiskakku ja tämä synttärikakku valmiiksi.


Prinsessa Hello Kittyn tein kakun päälle jo yöllä. Tai siis tein mekon kahteen kertaan - ensimmäiseen menin kokeilemaan mustalla ääriviivojen piirtämistä sarjakuvamaiseksi, mutta siitä tuli ruma, sottanen, niin tein mekon uusiksi. Laiton mekon yläosan ja helman alle sokerimassaa kolmiulotteisuuden luomiseksi, samoin tein Hello Kittyn kasvoille.   Nenään ja valtikan tähteen värjäsin keltaista massaa, samasta tein myös isojen kukkien keskustat. Mustaksi värjätystä massasta pyörittelin pienen pienet silmät, mutta viiksikarvoja en siitä onnistunut tekemään, siksi ne on piirretty geelivärillä.

Kukat tosiaan kiinnitin kakkuun vasta aamulla, ihan tavallisella valkoisella sokerikuorrutteella. Kukkia tuli paljon, mutta kyllähän niitä nyt 4vee synttärikakussa saakin olla :) Vähän jätin tilaa kynttilöille. Vihreät pilkut tein Wiltonin kimaltelevalla geelivärillä, samoin punaisella kirjoittamani tekstit. Minusta nuo geelivärit toimii tosi hyvin, ovat jämäkkiä ja helppokäyttöisiä, ja niillä saa kivaa jälkeä.

Mutta semmoinen synttärikakku tästä tuli, kokoa 32cm x 22cm x 9cm, työtä n.14h ja tarvikkeiden hinta n.70€. Leipominenkin on nykyään paljon kalliimpaa kuin ennen :/ Joka tapauksessa, kakku onnistui hyvin, ja oli ollut oikein maistuva, riittävä ja mieluinen niin kummitädille, kuin neiti Penni 4veelle vieraineen! :)

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Onnellinen.

Sitä vaan saa olla niin monesta asiasta onnellinen. Olen onnellinen kesästä, auringosta, lämmöstä, pääskyjen iltaisesta kirkunasta, naapurustosta kantautuvasta ruohonleikkurin murinasta, kirkkaudesta ja kuulaudesta. Olen onnellinen vapaudestani olla, tehdä, mennä, jäädä. Olen onnellinen läheisistä, perheestä, ystävistä, ajasta nähdä heitä, ja olla heidän kanssa. Olen onnellinen itsestäni, toimivista sisuskaluista, ja niistä jotka vielä joskus ehkä toimivat, päivä päivältä enemmän jaksamisesta, pystymisestä, keskittymisestä. Olen onnellinen hetkistä, muistoista, nauruista ja iloista. Myös ne pienet asiat saavat minut nyt onnelliseksi, lakatut varpaankynnet, yöttömät yöt, jätskipallo, retroastiat, kutisemattomat hyttysenpistot.

Kyllä elämässäni on sitä muutakin, tulostin hajosi, pyjamapäiviä ei osu kohdalle, kirjoitustyöt ei etene, pinna kiristyy, alennusmyynnit jää välistä, ruoka on kallista, jne jne jne. Mutta mitä niistä, kun on niin paljon kaikkea, mistä olla onnellinen.

Juhannus tuli, oli ja meni.

Lippu salkoon!

 Kesä kukkeimmillaan.

 Nainen nautiskelee ja lomailee B-)

 Kesän ensimmäiset uudet perunat, silliä, lohta, pinkkiä salaattia ja punajuurisalaattia - ihanaa!

 Juhannustansseista takaisin mökille Juhannus yönä, ja Suomen suvi on kauneimmillaan.

 Yöpalaa...


 Juhannuspäivän juhlaa! 

 Hippo-pannukakku kertonee lienee kaiken tästä herkuttelusta :D

 Yöttömän yön superkuu.

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Ei mitään ihmeellistä, kuhan vaan on hienoa.

Ystäväni vanhemmat viettivät tässä kolmattakymmenettäviidettä hääpäiväänsä. Satuin juhlapäivää edeltävästi vierailemaan heidän mökillä, missä ystäväni ja hänen isänsä pohtivat yhdessä tuumin, että mitä sitä sitten äidille keksisi hääpäivälahjaksi. Ravintolaa, teatteria, reissua ja sen sellaista pyöriteltiin ilmassa. Ystäväni jäyhä isä pohti, että jotain pitää sitten kummiskin olla annettavaa juhlapäiväksi rouvalle, ja ystäväni totesi että lahjakortti on paras, ja kyllä tuo ällä (=haltiakummi, elikkäs minä) sen varmaan voi tehdä, jos iskä sä maksat.

Ja tietenkin minä lupasin tehdä kortin, ja aijemmat kukkakortit, tämä ja tämä mielessäni vihjailin, että mitenkäs olisi semmoinen kukkakortti, mikä voisi olla lahjakortti (siinä kohtaa mietin jo sitten tätä korttia.) Niin johan miehet innostui, ystäväni totesi, että hääkimpussa oli aikanaan ollut kuulemma kieloja, ja mitenkään en halua vihjailla, mutta äidin toinennimi on Orvokki, mihinkä jäyhä isänsä murahtelemaan että oli siinä hääkimpussa niitä orvokkejakin, sinisiä orvokkeja ja kieloja. Voihan piiip piiip piiip. Ja kerkesin jo lupaamaan!! :D :D Noh, eihän siinä sitten auttanut kuin alkaa miettiä, että mitenkäs sitä sitten tekisi orvokkeja ja kieloja...

Ja tämmöinen siitä sitten tuli :)


Korttiin tuli orvokkien ja kielojen lisäksi siniturkooseja helmiä, yhteensä 35kpl :) Värit oli vähän hankalat, yritin kysyä ystävältäni, että mistä väreistä äitinsä pitää? "semmosista tavallisista". Noh ostaisko äiti mieluiten Marimekon verhot, Pentikin verhot, vaiko sinivalkoruudulliset anttila verhot? "ei verhoja lainkaan" jne jne jne.. Ainoa toive orvokkien ja kielojen lisäksi oli se, että en tekisi mitään ihmeellistä, se kuulemma riitti, että kortti ois vaan hieno. Saanko taas sanoa? No sanon silti. Voihan piiiip piiiip piiiiip :D
Niinpä päätin kortin väriksi valkoisen, vähän sinistä ja häivähdys korallinpunaista.

Mutta ihan ekana tein orvokit. Jälleen kerran googlailin kuvahaulla kuvia sanahauilla "orvokki kortti", "violet card" ja "violet and lily of the valley card". Hetken mietin miten saisin parhaiten tehtyä orvokin terälehdet, ja sitten hokasin;


Stanssailin valkoisesta tavallisesta kopiopaperista perhosia pienimmällä perhos-stanssillani, tästä setistä. Leikkasin kahden perhosen siivistä orvokin terälehdet, yllä olevalla tavalla. Osan paloista pienensin leikatessa, niin sain pari pienempääkin orvokkia.


Värjäsin terälehdet DI Thumbled glassilla ja annoin kuivua.


Katsoin taas googlesta mallia, ja väritin DI Dusty Concordilla terälehtiin violetit osat, topsipuikkoa apuna käyttäen. Keltaisilla tusseilla väritin terälehtien kiinnityskärjet. Lisäksi vielä väritin terälehtien reunat varovasti ja kevyesti violetilla musteella, jotta lehtien muoto erottuisi paremmin, ja tein terälehtiin viivoja mustalla ohuella tussilla, aitoja kukkia muistuttamaan.


Grillitikun avulla käänsin/kiharsin osan terälehtien ulkoreunoista alaspäin, osan ylöspäin. Liimasin pienellä määrällä Glossya kukat valmiiksi, ensin iso terälehti (nro3.) sitten sivuterälehdet (nro2. x2) ja lopuksi vielä etummainen terälehti (nro1.)

Sitten tein Kielot. Mietin kukkien olevan kellomaisia, ja mietin miten ne sitten tekisin.


Leikkasin piparireunaisia ympyröitä rosetti-stanssin päädyllä. Käytin näihin valkoista, helmiäispintaista kartonkia. hahmottelin lyijykynällä pahvin nurjalle puolelle kielot; jaoin ympyrän neljään osaan, kahden eri kokoisen napin avulla piirsin kuhunkin osaan ympyrät, mitkä "avautui" kielokukan alareunaksi. Leikkasin kielot irti saksilla.

Kieloista ei näemmä ole muita vaihekuvia, mutta lisäksi tein vasta puhkeavia kukintoja samaisesta valkoisesta helmiäiskartongista ihan tavallisella toimisto reijittemellä. Lehdet hahmottelin kirkkaanvihreälle kartongille, leikkasin irti, kuvioin niihin viiruja pinseteillä raapimalla, ja väritin lehdet sieltä täältä DI Peal Paint, vihreällä musteella. Vääntelin lehtiä sopivan malliseksi. Varsia mietin pitkään, että voisiko ne ihan vaan piirtää, mutta kun kaikki muu oli niin kolmiulotteista, niin varretkin hahmottelin vapaalla kädellä lehtien tapaan käsitellylle vihreälle kartongille, ja leikkasin varovasti irti. Varret meinasi hukkua lehtien sekaan, ja niin korostin niitä vielä piirtämällä niiden muodon keskeltä vartta vihreällä Promarker-tussilla.

Kiinnitin kortin taustaan ensin lehdet Glossylla, sitten kielokukat ja kukinnot kohotarrateipein ja lopuksi orvokit taas Glossylla liimaten. Orvokit tulivat kielojen varsien päälle, niin siksi en liimannut tai teipannut varsia kiinni, vaan ne sai jäädä koholleen, kun kukat piti ne paikoillaan. Aluksi tein kortin vasempaan alanurkkaan korallinpunaisen rusetin, mutta se oli niin irrallisen ja hölmön näköinen, että nyhdin sen pois, ja lisäsin sen paikalle vielä yhden orvokin. Se olisi saanut olla pienempi kukka, mutta kun tein niitä vain kaksi, niin en viitsinyt ruveta väkertään kolmatta, vaan änkesin tuon ison kukan väen väkisin tuohon korttiin.

Toispuoleisia orvokkeja tasapainottamaan liimailin korttiin noita pieniä ja keskikokoisia siniturkooseja puolihelmiä, Totesin niitä mahtuvan hyvin sen maagiset 35, ja niinpä vaihdoin vielä noiden pienempien helmien paikkoja, ja lisäsin korttiin nuo isot puolihelmet. Minusta niistä tuli kiva juttu korttiin, ja sympoliikkakin (tuo juhlittava luku, 35) hauskasti korostui.


Kortin sisälle tein korallinpunaisen taskun, minkä etureunan koristelin pienellä kakkupaperilla. Valkoinen paperi on kuvassa näyttämässä taskun paikkaa, mihinkä lahjakortin voi sitten sujauttaa. Ja siksi siis tuo minun silmääni raju korallinpunainen-väri, kun kolmantenakymmenentenäviidentenä hääpäivänä juhlitaan korallihäitä! :)

Mutta tämmöinen siitä kortista sitten loppujen lopuksi tuli! :)


sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Nimipäivän ristiäiskakku


Piiiitkästä aika kakkutehdas avasi tuotantolinjansa. Entinen työkaverini kyseli toukokuun alussa, että kun heille on tulossa ristiäiset, niin voisinko mitenkään tehdä sinne kakkua? Hän kun sai aikoinaan töissä aina välillä maistella leipomuksiani, ja tykkäsi niistä kovin. Ristiäiset olivat näin viikko ennen juhannusta, vieraita tulossa n.30henkeä lapset mukaan laskettuna, ja toiveissa jotain tyylikästä, söpöistä ja vaaleanpunaista. Tilaaja ei oikein tiennyt mitä koristeita kakussa voisi olla, ehkä kukkia, ehkä semmoinen netissä monesti näkyvä vauva, ehkä jotain muuta, minä saisin päättä :) Minulla kun ei ole semmoista vauvan silikonimuottia [eikä tule, minusta on karmivaa että semmonen vauva tehdään kakun päälle sokerimassasta, joku saletisti haukkaa siltä pään...] niin päätin sitten tehdä kakkuun koristeeksi jotain muuta.

Kerta olen putsannut kaikki kaappini sokerista ja viljasta, niin ehdotin että ostan kaikki kakkutarvikkeet, ystäväni maksaa laskun, ja hän saa sitten pitää kyllä ylijäävät jauhot, sokerit, sokerimassat ja muut, koska minä en niillä mitään tee. Tämä kävi oikein hyvin. Olen vähän huono hinnoittelemaan kakkuja muuten, kun yleensä kerta sukulaisille ja lähimmille rakkaille niitä esim lahjaksi teen, mutta näihin ristiäiskakkuihin ehdotin tekopalkkaa 20e/kakku. Tämäkin hyvin ystävälleni kävi, tosin myöhemmin hän ehdotti että josko tekisin sittenkin vain yhden kakun, kun hänen sisarensakin oli luvannut juhliin leipoa. Itseäni vähän kauhistutti että 10-15hengen kakku 30hengen juhliin, mutta kyllä he varmasti saivat sen jotenkin riittämään :)

Mutta niin, se kakku.



Tein kakkuun koristeeksi pienet vaaleanpunaiset tossut. Löysin hienon mallin Kakkuateljee Pionilaakson ohjeista, täältä. Tein tossut melko pienenä, ja käyttämäni sokerimassa oli melko pehmeää, joten jouduin vähän muokkailemaan ohjetta, mutta aika söpöset niistä kuitenkin tuli :) Aamutuimaan kuvatessa en älynnyt ottaa parempaa kuvaa tossuista, mutta sivuilla oli "koristenappeina" pienet valkoiset sokerimassakukat. Tein tossukoristeen erilliselle levylle, mikä sitten nostettiin juhlissa kakun päälle - näin sen voi siirtää pois kakun leikkaamista helpottaakseen, ja halutessaan säästää koko koristeen muistoksi.

Muina koristeina oli erilaisilla muoteilla tekemiäni sokerimassa kukkia ja lehtiä. Värjäsin valkoista sokerimassaa itse haluamiini sävyihin, ja siksi kukissa on samaa hentoa vaaleanpunaista kuin tossutkin on, ja vähän tummempaa vaaleanpunaista. Lehdet oli ruskeat, samoin isojen kukkien keskustat. Ruskea kivasti ryhdittää vaaleanpunaista. Sekaan vielä lisäilin pieniä pehmeitä kultaisia sokerihelmiä. Yleensä en pidä kullasta, mutta näihin väreihin ja ristiäiskakkuun se mielestäni sopi paremmin kuin hopea.

Vaikka kakkuja haluttiin vain yksi, niin yritin tehdä siitä mahdollisimman ison käyttäen isointa pyöreää kakkuvuokaani (halk.26cm) ja laitoin runsaasti täytettä. Täytteen tein kermavaahdosta, maustamattomasta tuorejuustosta, sulasta valkosuklaasta, rouhitusta valkosuklaasta ja vadelmista. Koska en löytänyt suomalaisia pakastevadelmia, niin kiehautin ne kunnolla, ja paseerasin ne siivilän läpi "mehuksi". Kirpeä vadelma ja makea valkosuklaa sopii mielestäni hyvin yhteen kakkutäytteessä. Kostutin kakkupohjan lisäksi vadelmalimpparilla. Itse tykkään kosteista kakuista, mutta kuten alemmasta kuvasta näkyy, niin tämä kakku oli jo melko kostea - kakun alareunan sokerimassa alkoi sulamaan, tosin vain yhdestä kohtaa, mutta tietty suoraa etureunasta. Är-syt-tä-vää!

Koska kakku piti siirtää tarjoiluvadille, niin tein alareunaa tukemaan vielä sokerimassanauhan. Kakusta tuli kyllä tosi painava, ja kostea, ja vaikka alla olikin IKEAn muovinen "kakkupaperi" helpottamaan siirtoa, ja laitoin kakun hakijoiden matkaan ison kakkulastan, niin en vielä tiedä että onnistuiko siirto vai ei, vähän kyllä jänskii.

Mutta tämmöinen ristiäiskakku siitä sitten tuli. Nyt täällä jännityksellä odotetaan, että mikä tuli pienokaiselle nimeksi, onnistuiko kakun siirto, riittikö kakku ja oliko kermut onnistuneet! :)



tiistai 11. kesäkuuta 2013

Pimeän kesäpäivän lasijalokiviä


Kesän alussa laitoin pitkästä aikaa lasityöt taas ikkunaan. Tai no taas ja taas, tässä kodissa ne ei viiteen vuoteen ole esille kerinneetkään :) Olen tehnyt nämä ihan itse innokkaana lukiolaisena vuonna 1997 alotellen. Muutaman vuoden sitä lasipölyä ja rikkinäisiä sormenpäitä jaksoikin.



Noita perhosia tein keväällä -97 ystävilleni lakkiaislahjoiksi, ruusun kanssa annettavaksi. Tuon pyöreän kukkatyön tein silloin äidille, ja siihen jokusen perhosen kukkien kaveriksi, mutta pyysin ne nyt keittiööni lainaan - kesäksi jalokivien sävyjä kimmeltämään :)

Tuon soikean lasityön kukkasineen, ja kera perhosen, tein aikoinaan mummulle syntymäpäivälahjaksi, olisikohan kakussa silloin ollut 88 kynttilää... Mummun kuollessa en halunnut hänen tavaroistaan suotta oikein mitään itselleni, mummun muisto sinällään oli jo niin suuri ja rakas, mutta heimopäällikkö silloin pakotti minun ottamaan tuon lasityön ja vanhan peilin itselleni muistoksi. Mummu oli kyllä tuosta silloin aikanaan niin valtavan ylpeä, että vieläkin hymyillyttää, kun sen näkee :) Tosin, meitin mummu oli Kauhavalta - mummu oli kaikista meistä lapsenlapsista ja meidän tekemisistä valtavan ylpeä 

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Suloisen suolainen sokeriton söpöily



Tämmöinen pieni söpöinen rasia lähti kyläpaikkaan viemisiksi. Koristelin valmisrasian vain nauhasta liimaamalla rusetilla, sekä Sizzlits Decorative strip, Medallions-stanssilla tehdyllä isolla rosetilla. Yksinkertaista sekä näyttävää. Ja sisällä oli jotain hyvää, viljatonta sekä sokeritonta. Hykerryttävää. Tein näitä samaisia herkkuja myös kätsyille.

Rasian sisältä löytyi siis imellystä kerrakseen! Löysin tämän mainion ohjeen hirmuihanasta blogista, Kiitos hyvää. Itse vähän muokkasin reseptiä kaappini sisällön mukaan. Olen tuosta samaisesta blogista löytänyt muitakin uusia herkkuja, ja kosolti tykästynyt Virpin tapaan kirjoittaa. Blogi muutti tässä ihan vast ikää, ja löytyy nykyään täältä.

Mutta niin, siihen rasian sisältöön,


SULOISEN SUOLAINEN PÄHKINÄTOFFEE (viljaton, sokeriton, laktoositon)

1,5dl suomalaista hunajaa
2dl sokeritonta maapähkinävoita
0,5dl manteleita
0,5dl kuorittuja pistaasipähkinöitä
0,5dl pekaanipähkinöitä
(0,5dl pakastekuivattua mansikkaa)
ruususuolaa

Vuoraa reunallinen vuoka, esim 16x37cm, leivinpaperilla.
Rouhi mantelit, pistaasit, pekaanit (ja mansikat) pieneksi rouheeksi terävällä veitsellä. Laita hunaja paistinpannuun, ja lämmitä sitä keskilämmöllä jatkuvasti sekoitellen niin kauan, kunnes hunaja alkaa vaahdota. Jatka lämmittämistä ja sekoittelua keskilämmöllä n.4-8min. Mitä kauemmin sekoittelit, niin sen kovempaa valmiista toffeesta tulee (minä sekoitin siksi vain sen 4min.) Huom, hunajaa pitää oikeasti koko ajan hissukseen sekoitella, muuten se palaa herkästi kitkerän makuiseksi, ja homma on aloitettava alusta.

Vähennä lieden lämpö pienimmälle mahdollisille lämmölle, ja sekoita hunajan sekaan maapähkinävoi. Sekoittele jatkuvasti, kunnes seos alkaa paksuuntua. Ota paistinpannu pois liedeltä, sekoita toffeeseokseen vielä manteli-pähkinät-mansikat-rouhe, ripaus suolaa ja levitä seos suojattuun uunivuokaan. Anna muutaman minuutin jäähtyä, ja rouhase vielä pikkiriikkisen suolaa toffeen päälle "koristeeksi". Laita jääkaappiin jäähtymään n.10min, ja leikkaa sitten toffee pieniksi neliöiksi. Säilytä kannellisessa astiassa jääkaapissa, valmis toffee säilyy n. 2vkoa.

Vinkki, Jääkaapissa toffeesta tulee melko kovaa, nekkumaista, joten kannattaa tehdä pieniä neliöitä, esim 2-3cm x 2-3cm.

Nämä on kyllä tosi hyvejä, ja helppo tehdä, kannattaa kokeilla! :) Herkullista viikonloppua kaikille.

torstai 6. kesäkuuta 2013

Kätevä kesän aloitus ♥


Oih miten mainiosti tämä kesä onkaan alkanut. Viime viikonloppuna sain puuhasteltua kodin kesäkuntoon, ja maanantaina pitkästä aikaa Kätsyiltiin! :) Tällä kertaa Kätevistä Emännistä paikalle pääsivät Annan Aarteiden Anna, Pikku Kepposen Rva Kepponen ja Arkitaivaan Leonida, niin ja siis minä :) Tällä kertaa muut emännät logistisoivat itsensä tänne eteläiselle Pirkanmaalle, meille.

Taas jäi kuvaamatta, mutta treffasimme Ideaparkissa, ja siintä suunnattiin sitten porukalla kohti Tamperetta ja Paperilohikäärmettä. Pyynnöstä Elina demoili meille parit tosi hienot kukkaset ja neuvoi uusissa löydöissä, sittemmin ostoksissa ;) Pikaisesti pyörähdettiin vielä kaupoissa ja hilpaistiin sitten maakuntaan, kello vaan oli väen väkisin ripeämpi kuin me...

Mutta kyllä me hetki ehdittiin askarrellakin! :)


Leonidalla oli tällä kertaa korutarpeet mukana, Annalla jo aijemmin aloiteltu kortti, ja paljon kivoja ideoita meille muillekin farkusta ja nahkasta stanssailtavaksi. Rva Kepposka intoutui kokeilemaan uudella tavalla tehtäviä kukkia, sekä Annan ideoimia perhosia ja teki vieläpä kaulakoruakin :) Minä taisin keskittyä vain höpöttelyyn, tarvikkeiden etsimiseen, hirmuhyvään seuraan ja tarjoilujen kattamiseen :D

Välissä meinaan syötiin


Onpas kaukaa otettu kuva, mutta eväinä oli tutulta kalastajalta ostamaani siikaa, minkä ystäväni isä innoissaan minulle savusti! Mainiota. Lisäksi oli uunibataatteja, uunipunajuuria, punajuurisalaattia, ja samaan tapaan koottua viher-katkarapu-persikkasalaattia, kuin pääsiäisenäkin. Lisäksi tein tomaattisalsaa, ja elämäni ekan kerran pestoa. Lisäilen myöhemmin tänne reseptit ainakin uunibataateista ja pestosta, sillä oikein harmitti, että olen aijemmin ostanut vain halvinta purkkipestoa, enkä ole älynnyt itse tehdä - toimii! :)


Jälkkäriksi, tai siis iltakahveiksi, herkuteltiin vielä sokerittomalla pähkinätoffeella, vesimeloonilla, pensasmustikoilla ja kotimaisilla mansikoilla. Herkkua.

Sitten päivä täytyikin valitettavasti jo pakata takaisin kasseihin ja autoihin, kun oli kiirus logistosoida osa tiimistä Lahden junaan. Tällä porukalla kun ryhdytään, niin ei meinaa koko päivä riittää, kun on aina niin paljon kaikkia suunnitelmia! :) Mutta olipas taas aivan ihanan Kätsy päivä!  Toivottavasti jo pian kätsyillään taas uudestaan.

Ja vielä jokunen kuva pakko laittaa. Askarteluja varten kävin lainaamassa heimopäällikön varastoista pari pöytää. Pöytälevyt ja jalat vielä löytyivät varastoista, mutta oikeita ruuveja ei niin millään. Löytyneet ruuvit olivat inasen liian pitkiä, ja ettei ne varmasti rikkoneet pöytälevyä jalkoja kiinnitettäessä, niin askarrella paskartelin parit "prikat" hirmupaksusta askarteluhuovasta, jälleen kerran melko kätevästi :D


Ja maanantain kätsyilystä jäi sen verran paljon vielä evästä, että perkasin kalan, pakkasin sen sekä loput herkut muovirasioihin, ja kiikutin ne seuraavana päivänä siukulle brunssieväiksi. Lisäksi siukku teki vielä todella hyvää, ja ihanan pehmoista munakasta, niin kyllä meitin kelpasi.


On sekin kyllä kätsyä, että ihimisen sisarukset ovat opeja tai vielä koululaisia, niin niitä kaikkia näkee tosi mukavasti näin lomalla! :) Tällaista tällä kertaa, pian taas lupaamiania reseptejä, ja askarteluja, ja sisustelua, ja tietenkin kesää!