maanantai 31. tammikuuta 2011

Paketillinen onnea ja sylillinen kiitoksia!

Voi miten ihanaa onkaan saada muutakin postia kuin laskuja :D Ja tämmöisen huippuihanan paketin sain pohjosista asti Piialta, voitettuani arvonnassa bloginamun. Voi että mua onnellista! :))


Paketissa oli vaikkasta mitä! Talvisia leimoja, tarroja, laaserleikattuina kuvioina huopaset isot lumihiutaleet ja puinen poro, ihania "ruttusia" paperikukkia, pieniä lumihiutalenappeja, aivan valtavan upeita erilaisia valkosia papereita sekä vielä boonuksena nuo todella söpöset pienet valkoiset kukat, kristallikeskustoin. Aivan ihania! Ja minä kun olin vielä haaveillut tuommoitteesta lumihiutale-leimasimesta, ja niitä katsellutkin nettikaupoista todetakseni että kaikki muutkin taitaa niistä tykätä, kun varastot on monessa paikassa ehtyneet niiden osalta. Niin nytpä minä voitin itselleni nuo ihanuudet!


Mahottomasti kiitoksia Piia ihanasta lahjasta, todella kauniissa paketissa! Ja vielä kerran iso KIITOS kivasta askartelevasta joulukalenterista blogissasi! Sieltä sai monia kivoja ideoita suoraan toteutettavaksi ja muulloinkin tuunailtavaksi. Ihanaa kun osaat, jaksat, halusit ja viitsit koota kaikkia tuommotteita hauskoja ideoita ja selkeitä ohjeita meidän muidenkin iloksi ja puuhasteltavaksi. Ehkä minäkin sitten joskus isona :)

Ihanaa kun täältä blogimaailmasta löytyy kaikenlaisia taitavia, innokkaita, osaavia ja viitseliäitä ihmisiä, jotka haluavat jakaa hienot ideansa muillekin toteutettavaksi. Minä arvostan Teitä kaikkia kovasti, ja yritän muistaa kertoakin sen aina välillä blogeissanne piipahtaessani. Tuossa vieressä, oikealla puolen, näkyykin monta ihastuttavaa blogia, joiden tekemisiä, taitoja, ideoita ja viisauksia arvostan kovin.
Kiitos Teille kaikille! -->

perjantai 28. tammikuuta 2011

kihlattujen onnittelukortti


Pitihän noille ihanille tehdä kihlakorttikin. Olen nähnyt blogeissa ihastuttavia ruudukkokortteja, ja semmoinen piti sitten minunkin väkertämän. Taas tuli eteen uusia hankintoja; paperileikkuri :) Kyllähän se Fiskarseillakin sujuu, kuhan on viivottimen ja merkkausten kanssa tarkkana. Mutta onhan se vähän semmoista varmistamisen varmistamisen varmistamista. Mutta tämmöitteen hauskan ruudukkokortin väsäsin yön pikkutunteina, ja siksi kuvissa hivenen hämärät sävyt. Mielestäni hykerryttävän hauska idea, että kortti aukeaa tuosta keskeltä ja ruudukot sulkevat kortin lomittain.


Onnittelu värssy on Uppo-Nallen viisauksia, ja sopi kuin nenä päähän näille rakkaille. Kälyllä on paaaaaljon nätimpi käsiala kuin minun harakanvarpaat, joten kiikutin valmiin kortin suosiolla hänelle runoiltavaksi :)


Minulla on edessä oikein mukava vapaa viikonloppu, jei!
Iloa, vapailua, onnea sekä mukavuutta 
toivotan myös teidän kaikkien viikonloppuunne!

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Kihlatut sushit


 Rakkaat yllättivät ihanasti, ja paukauttivat kihloihin! Sain yövuoroon tekstiviestin; "Sitä olisin vaan sulle soittanut, ennen kuin akku loppui, että käytiin hakemassa prismasta kinkkua, kurkkua ja kihlat. Sai s-bonusta." Hörähtelin ääneen ilosta ja onnesta


No mutta tätä iloista uutista piti juhlia, ja heti alkoi kova pohdinta että mitä herkkuja sitä laitettaisiinkaan juhlan kunniaksi? Vaihtoehtoja oli monia, ja pitkän pohdinnan jälkeen päätimme tehdä sushia. Pari, kolme tuntia siinä meni "askarrellessa" magi-rullia ja nigiri-suupaloja. Tosin riisin keittäminen ja jäähtyminen sekä tamagoyaki-munakkaan paistaminen veivät noista tunneista oman aikansa. Eikä sitä ajan kulua niinkään huomannutkaan, kun porukalla tehtiin, siemailtiin shampanjaa ja höpöteltiin kaikenlaista. Lopulta päästiin herkkupöytään nautiskelemaan. Onneksi elämässä on aina jokin syy juhlia!


Hyvät ohjeet sushi-iltaan löytyy Sushireseptien sivuilta.

maanantai 24. tammikuuta 2011

Merenneito-kääty


Löysin tässä vähän aika sitten tieni Korukoplan sivuille, ja olinpas kuulkaas kerrankin oikeaan aikaan, oikeassa paikassa! :) Annan Aarteistakin tuttu Anna oli tehnyt hienoja sulatuslasiriipuksia, joista hän haastoi tekemään korun. Pääsin mukaan haasteeseen, ja innoissani aloin suunnitella korua. Sulatuslasiriipuksen melko painava ja isohko koko oli ainakin minulle haaste, mutta kaunis turkoosi väritys oli juurikin minun juttu, joten haaste oli samalla sopivan haastava mutta ihana. Muut haasteeseen hypänneet "koplalaiset" olivat ihailtavan nopeita omien korujensa kanssa, mutta itse vältin Korukoplan blogia ennen kuin sain oman koruni valmiiksi; en halunnut alitajuisestikaan matkia muita :) Niinpä sitten viime yönä lauantai-päivystyksen päätteeksi aloin askartelemaan, taikka siis koruilemaan!

Pakko tunnustaa heti aluksi, että ihan hirmuisestihan minulla ei ole tästä hommasta kokemusta :) Lapsena tuli helmiä pujoteltua puuvillalankaan, ja sen lisäksi tuotoksena on ollut pari avainnauhaa sekä yksi ainokainen kaulakoru, mutta siinäpä se sitten onkin. Työvälineiksi kaivoin kalupakista pienet nokkapihdit ja sivuleikkurit, apuvälineeksi nappasin vielä mittanauhan sekä hakaneulan. No mutta innostusta oli kilokaupalla enemmän kuin välineitä, joten niillä sitä sitten ryhdyttiin luomaan.



Halusin korustani käädyn, mitä voisi käyttää ihan vaan ilahduttaakseen itseään, mutta toisaalta se olisi myös tarvittaessa juhlan arvoinen. Ajatuksena oli saada käädystä nuorekas, näyttävä, tyylikäs, leikkisä ja kepeä. Korussa on käytetty hopean väristä koruvaijeria, puristettavia kiinnityshelmiä, hopeisia välihelmiä ja eri kokosia sekä mallisia lasihelmiä. Nuo neliömäiset foliohelmet sekä eriväriset säröhelmet olivat mielestäni tosi kivoja, ja hauskasti sopivat koruun! Korun kiinnitykseksi rakensin lukon hopeisista tuplarenkaista ja valmiista rapulukosta. Se oli ehkäpä kinkkisin vaihe (lue "hermomenihuonoonkuntoon"), mutta hakaneula oli siinä kohtalainen työkalu... [gröhöm]


Tämmöinen tästä tuli. Aamuyöhön siinä meni, mutta en malttanut jättää keskenkään, kun niin innoissani tästä käädystä olin. Iso KIITOS Anna tosi kivasta, inspiroivasta ja innostavasta haasteesta!

tiistai 18. tammikuuta 2011

Klik klik klik

No niin. Peli on pelattu. Jotkut tarkkasilmäset ehkäpä muistaa minun aijemmin ilmoittaneen, että en tilaa mitään netistä. En. Ja juuri mitään en ole kyllä tilannutkaan, jollei nyt sitten lasketa yhden kodin verran säilytystilaa IKEAsta, ja muutamaa askartelujuttua, paperia sekä koristetta, mitkä olen tilannut suoraan muilta askartelijoilta. Niin ja yksiä hienoja korvakoruja, mitkä huusin huuto.netistä ihan käsittämättömän halvalla. Mutta muuten olen pysynyt visusti erossa sivustoista, mihinkä liittyy "ostoskori"-toiminto. Kunnes....

Ihan ohimennen piipahdin katsomaan Suurikuu sivuilta ale-kirjoja. Ja mietin mitä kaikkea kätevää voisinkaan tehdä uudella Big Shotillani, joten ihan vaan pikkasen poikkesin Klemmarikellarin sivuille tutkailemaan. Niin, ja sitten osallistuin Korukoplan kivaan haasteeseen, ja ideoinnin innoittamasiseksi päätin tutkailla Korutaivaan helmeilevää tarjontaa...


Ja sitten kuului klik klik klik. Mitenkään sen enempää erottelematta, sormella osottelematta taikka alleviivaamatta kerrottakoon, että ne kaikki klikkaukset tekivät yhteensä postimaksuineen 260e. Ihanan halpaa............ Onneksi en ostanut vuodenvaihteen alennusmyynneistä kuin yhdet kauniit kengät sekä uudet lankakorit, ja katsastuskin on vasta maaliskuussa, joten auton voi huoltaa vaikka sitten ensikuussa ;) Ja enkä mä nyt muutenkaan sillä kauheita kerkiä ajelemaan, kun mun kaikki likenevä aika menee näemmä askarrellessa kortteja, koruja ja lukiessa kirjoja. Ehkäpä seuraavat 10vuotta.

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Hermo lepää


Ymmärsin vihdoin korujen tekemisen perimmäisen tarkotuksen. Se ei olekaan ihanien helmien hypistely, värisävyjen mallailu ja yhteen sovittelu, taikka valmis tuotos. Noup. Parasta on se työn suunnittelu, helmien pujottelu, oikean järjestyksen löytäminen ja se että kaikki napsahtaa kohdalleen. Voi miten hymyillyttävää se onkaan, ja voi miten siinä touhussa hermo lepää!

Tämän korun tein lahjaksi. Korun saajalla oli tuo tuommoinen iso, lasinen "lätkä" helmi hankittuna aikaa sitten, ja samassa pussissa oli myös pieniä neliön muotoisia lasisia helmiä. Toiveissa oli nahkanyörikoru, missä on solmut, niin että sen pituutta voi säätää pitkästä lyhyeksi. Neliöhelmet jäivät pois jo alkumetreillä, koska niissä oli kovin pienet reijät, ja nyöri ei mahtunut niistä läpi. Pallohelmet ovat muovia (Tiimarista) ja pienet sylinterit, rinkulat ja välihelmet ovat metallia (Sinellistä). Helmet pujottelin mieluisessa järjestyksessä, ja sopivin välein. Tällaisessa korumallissa pitää huomioida kuinka lyhyeksi korun saa säädettyä, ja jälkeenpäin aateltuna helmien välit olisivat voineet olla muutaman millin vähemmänkin, mutta kaunis siitä tuli näinkin :)

torstai 6. tammikuuta 2011

Lopetteleva loppiainen

Perinteikkäästi keräilen osan joulusta pois loppiaisena, ja niin kävi tänäänkin. Tontut ovat laatikoissaan, pallot paketeissaan ja osa valoistakin otettu pois. Pikkuhiljaa joulu tulikin, niin hissukseen se menköötkin. Pyykkikone on kieputtanut kierroksiaan ja varasto täyttyi laatikoista. Haave kunnollisista varastohyllyistä sai taas lisäpontta. Kaikkea en kumminkaan raaskinut kerätä pois. Joulu on vielä verhoissa, tapeteissa, valokransseissa sekä -palloissa, valokuvissa, muistoissa ja vatsamakkaroissa :)

Ja hei, sain kuin sainkin ennen joulua siskolta piparkakkutalon! Tämä on se "semmoinen pieni, yksinkertainen ja ihan tavallinen piparkakkutalo":


Aikasta hieno! Tonttujen talo oli punavalkoinen, niin kuin jouluna kuuluukin olla. Ja loppiaisenahan piparkakkutaloille käy näin;