perjantai 25. kesäkuuta 2010

Kesällä kerran



Kesässä parasta on ystävät, grillaus, pihapelit, aurinko ja yöttömät yöt. Me nautimme tästä kaikesta juhannuksena. Seurueemme arvostaa hyvää ruokaa, joten tässä illan menu;

ALKUHERKUTTELUA
vihreää salaattia
fetasalaattia
miniluumutomaatteja
keitettyjä munia 
uusia perunoita
remuladekastiketta
savustettua lohta
valkosipulisilliä

KUUMASTA GRILLISTÄ
maissintähkiä valkosipulivoilla
haloumjuustoa
makkaravartaita
savuporokoskenlaskija-pekoni-sieniä
valkosipulituorejuusto-pekoni-sieniä
kanan rintafileitä
marinoituja pihvejä

SUUT MAKIAKSI
mustikkahilloketta
tuoreita mansikoita

 

Aivan ihanaa! 


Herkullista, hyvää, sydämellistä, hymyillyttävää sekä lämmintä keskikesän juhlaa kaikille blogini lukijoille ja täällä piipahtaville!

maanantai 21. kesäkuuta 2010

Pieni kiitos ystävälle


Töissä on viime aikoina ollut aikasta raskasta. Liian paljon uudistuksia yhtä aikaa, väkisin järjestelyjä ja kokeiluja, mutta kaikki toimintatavat ovat kuitenkin vanhoja samoja. Tyyli näyttää olevan se että kaikki heitetään uuteen soppaan, sohitaan ja hämmenetään ja toivotaan että kaikki tuli muistettua ja lopputuloksesta hautuu hyvä. Perunoista ja muista herkuista tuntuu välillä siltä että koko soppa palaa pohjaan.

Tämän kortin kukkakoruineen tein yhdelle työkavereistani. Hän on yksi parhaimmista, osaavimmista, tietoisimmista ja pirteimmistä. Hän muistaa aina meitä muita, ja tekee juurikin niitä pieniä juttuja mitkä tekee päivistä vähän valoisempia. Mutta tässä yhtenä päivänä hän oli ihan yhtä väsynyt, voipunut, surullinen ja riittämättömän oloinen, kuin monet muutkin näiden viikkojen ja kuukausien aikana. Halusin kiittää häntä, ja muistuttaa pienellä kiitoksellani että hän tosiaan on yksi parhaimmista. Itse toivon pääseväni joskus edes suunnilleen hänenlaisekseen, niin ammattilaisena kuin ihmisenäkin.

torstai 17. kesäkuuta 2010

Kesäinen aamuhetki


Kesäinen vapaapäivä, ei kiirettä mihinkään. Aamiainen parvekkeella, Maku-lehti ja muutama muu uutukainen seurana. Kesän äänet pihalla, tuuli koivuissa, lasten nauru ja juoksevat askeleet, silloin tällöin visertävä pikkulintu. Kesän värit ympärillä, koivun vihreää, kukkien hehkua, välimeren sinisellä maalatut parvekekalusteet, kirkas sininen taivas ja aamupäivän aurinko. Nenässä tuoksuu aamutee ja ihana ruisleipä.
Kesä.




lauantai 12. kesäkuuta 2010

pikkupikkusiukku.

Yksitoista vuotta sitten syntyi ensimmäinen pikkupikkusiskoista. Siitä päivästä asti hän on ollut hyvin rakas, niin kuin kaikki sisarukset. Hän kasvoi aikuisten keskellä, ensimmäisenä syntymäpäivänään hän puhui kaksi-kolme sanaisia lauseita ja juoksi. Silloin jo tiesi että hänestä tulee jotain suurta.

Nyt hän on iloinen kesälomalainen, yksi luokkansa lyhyimmistä, tosin vuoden, kaksi nuorempi kuin muut. Sillä on ihanat pitkät, paksut, tummat hiukset, ja se vinkuu kun niitä yrittää harjata. Se askartelee mielikuvituslemmikeille asumuksia, aerobicaa, tanssii balettia, jumppaa ja soitta pianoa. Se on lukenut kaikki Harry Potterit, ja aina joskus se tulee ja ilmoittaa että nyt mä tulisin istuun sun syliin. Se on kiltti tyttö ja se osaa ihan mitä se haluaa, joskus se ei halua mitään. Paitsi suklaata, sitä se rakastaa aina :)

Neiti toivoi lahjaksi Nominationiinsa koruja ja Marja Tyrnin CDtä. Me kaikki kolme aikuista sisarusta olemme vuorollamme ilmoittaneet tulevamme synttäröitymään, ja käyttäneet vanhempien sisarusten oikeutta pilkata ja dissata CD-valintaa. Sehän kuuluu vanhempien sisarusten tehtäviin. Voi teini parkaa :)

Tämmöisen kortin ja paketin hänelle askartelin.


Hyvää synttäröitymistä Anselmibanda! ♥

maanantai 7. kesäkuuta 2010

Sweet dream, eli raparperitaivas


Alkukesä on ihanan raparperin aikaa. Ja tämä herkku sopii niillekin, jotka kammoksuvat raparperin karvasta makua. Vasta leipomisen jälkeen tajusin kuinka paljon sokeria ohjeeseen tuli :D Mutta raparperilla täytetyn Brita-kakun ohjeen löysin vuosia sitten yhteishyvästä, sinä voit katsoa sen täältä. Itse käytin ohjeessa laktoosittomia maitotuotteita ja gluteenittomia jauhoja. Pohjasta tuli melkeinpä jopa parempi gluteenittomista jauhoista tehtynä, tosin se oli kyllä helpommin hajoavaa. Ja kyllä, raparperi oli todella herkullinen pari makealle Britalle, suosittelen!