maanantai 2. elokuuta 2010

Missä mun laukku on?


Kyllästyin etsimään laukkujani. Jos edes muistin jonkin olevan olemassa, niin en tiennyt notta onko se kellarissa, vaatekaapinperällä, jossain roikkumassa taiko paremmassa lainassa. No nytpä tiiän. Hakkasin kullekin oman koukun eteisen oveen. Muutama isompi kassi löysi paikkansa eteisen seinältä. Eipähän oo enää ainakaan hukassa, pah!

5 kommenttia:

  1. Kiitos pitkästä ja ihanstuttavasta kommentistasi!! Vastailinkin sulle jotain...

    Laukkuovi onkin hauska ja käytännöllinen idis! Iloisen näköinenkin!

    VastaaPoista
  2. Kiva idis! Tää olisi mun kaverin miehen painajainen. Niillä EI tehdä reikiä seiniin. Tauluja on kaksi, joissa siis lasten kuvat. That's it. Mies oikein hykertelee meillä ilkikurisesti, kun mulla on korutaulua, tauluja, rengin kaappi, seinään pultattuna kirjahylly..rakastan naulakoita, vaatekoukkuja...Onneksi mieheni mielestä on vain kodikasta, kun kotona ei kaiu...Kuvia blogissani Tikrun vuosi.
    T.sofi

    VastaaPoista
  3. Tosi hauska idea ja kiva sisustuselementti tuollainen laukkuovi!

    VastaaPoista
  4. Meilläkään ei helpolla tehdä reikiä seiniin, joten josko ensi lauantaina ottaisit poran mukaan ja surautettaisiin pari Isännän iloksi... ;) Tosi hauska idea, ja laukut niin kivasti tyrkyllä valmiina käyttöön!

    VastaaPoista
  5. Mirka, mä mietinkin että minkä käsityön sitä ottaiskaan mukaan ;))
    Ei vais, noitahan ei siis ole porattu seinään, noup. Nuo koukut on niitä semmotteita taulukoukkuja missä on monta pientä naulaa, ja ne naputellaan ihan vaan vasaralla. Joten jos ahdistus iskee, niin maalilla siitä selvitään!
    Mä en kyllä vieläkään ymmärrä tommotteita sääntöjä että mitään ei saa laittaa seinille. Ja kun tässä ympärilleni vilkasen, niin sokeekin näkee notta mekä on siitä asiasta eri mieltä :) Tyhjät seinät on luovuuden lähde, eikä siis mikään este hyville ireoille!

    VastaaPoista

Kiitos ruusuista, risuista ja männynkävyistä; kiva kun Sinä kävit kommentoimassa :)