maanantai 22. helmikuuta 2010

Kevät kranssi


 Joulu meni, mutta kranseja löytyy silti :)
Tämän kevätkranssin tein jo viime vuonna, ja kuvia selatessani muistin että tämäkin pitää kaivaa esille, kun kevät vihdoin tulee. Ja tuleehan se! Hivenen tosin epäillyttää tuolla -20C pakkasessa ja naaman jäätävässä viimassa, mutta tulee tulee. Siis kevät!
Enpä tiedä pitäisikö tänä vuonna tehdä uusi kranssi. Tosin kevään myötä minä tarvitsen vihreetä. Laskeskelin tässä justaansa että joko kohta saisi laittaa pääsiäisruohot kasvamaan, ehkä kuusi vkoa on kuitenkin liian aikaista... Ja olen tässä etsiskellyt olkkariin sopivaa vihertävää tapettiakin. Ideoita on paljon :)

Mutta tähän pähkinäpuusta tehtyyn kransiin laitoin vihreää organza-nauhaa, koristerautalankaa missä on perhosia ja pieniä vaaleanvihreitä lasihelmiä, sekä kankaisia kukkia, mitä liimailin kuumaliimalla sinne tänne. Ikkunassa se näyttää oikein kivalta, ja odottaa siinä ruudun takana vihertyvää kesää.
(Tai no, odotetaan se kevät ensin...)

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Sydänpullat ystävälle!

Kaunista ja pakkasen puremaa ystävänpäivää ihan kaikille ystiksille, pienille ja suurille, uusille ja vanhoille, ikuisille ja hetkellisille, nykyisille ja tuleville, ihan jokaikiselle




  

 



SYDÄNPULLAT YSTÄVÄLLE

Pullataikina;
4,5 dl maitoa
2pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
1 1/2 dl sokeria
2-3 tl hienonnettua kardemummaa
10-12 dl vehnäjauhoja
150 g margariinia
voiteluun pari keltuaista, päälle raesokeria (itse laitoin sokeria)

Täyte;
Mansikka-vadelmahilloa
1 prk Flora Vispiä
2-4 rkl mansikanmakuista tomusokeria

1. Käytä pullataikinaan huoneenlämpöisiä raaka-aineita. Kylmät aineet jäähdyttävät taikinanestettä ja kohoaminen hidastuu.
2. Kun käytät kuivahiivaa, lämmitä maito vähän kädenlämpöistä lämpimämmäksi (+ 42 astetta).
3. Lisää lämpimään nesteeseen kuivahiiva pieneen jauhomäärään sekoitettuna.
4. Lisää suola, sokeri ja kardemumma.
5. Sekoita joukkoon reilu puolet jauhoista (noin 6 dl). Vatkaa vellimäistä seosta hetki, niin taikinaan muodostuu parempi sitko.
6. Lisää joukkoon jauhoja koko ajan alustaen, jätä noin 1 dl ja lisää se vasta rasvan lisäyksen jälkeen.
7. Lisää pehmeä, huoneenlämpöinen rasva. Jatka alustamista, kunnes rasva on sekoittunut taikinaan.
8. Lisää loput jauhot vähitellen, koska tarkkaa määrää on vaikea sanoa jauhojen kosteuspitoisuuden vuoksi. Pikkupullataikina saa olla pehmeämpää kuin pitkotaikina. Alusta taikinaa, kunnes se irtoaa kulhon reunoista.
9. Peitä taikinakulho tiiviisti muovikelmulla ja pane kohoamaan lämpimään paikkaan. Taikina kohoaa nopeammin, kun panet kulhon lämpimään veteen.
10. Anna taikinan kohota kooltaan lähes kaksinkertaiseksi.
11. Hiero kohonneesta taikinasta leivinpöydällä ilmakuplat pois, näin saat tasahuokoisempaa pullaa.
12. Leivo taikinasta sydänpullia. Kaulitse taikina n.2cm paksuiseksi levyksi ja ota siitä sydän-piparimuotilla pullia. Nosta pullat leivinpaperin päälle pellille.

13. Peitä pullat muovilla tai kelmulla. Anna kohota lämpimässä paikassa noin kaksinkertaiseksi. Leivonnaiset kohoavat nopeammin, jos panet pellin esimerkiksi lämpimällä vedellä täytetyn astianpesualtaan päälle, niin kuin minä tein.
14. Voitele pullat munalla. Jos haluat pulliin erikoisen kauniin värin ja kiillon, voitele ne pelkillä keltuaisilla.
15. Ripottele pinnalle raesokeria tai sokeria, mikä tosin palaa aika helposti. Voit käyttää ripotteluun myös väriraesokeria.
16. Paista sydänpullia 225 asteessa uunin keskiritilätasolla 10-12 minuuttia niiden koosta riippuen.
17. Jos pakastat pullia, tee se heti niiden jäähdyttyä, sillä leivonnaisten vanheneminen alkaa välittömästi.
18. Täytä pullat. Vispaa Flora-vispistä kova vaahto, minkä maustat mansikanmakuisella tomusokerilla. Leikkaa pullista "lakki" auki terävällä veitsellä. Täytä pulla lusikallisella mansikka-vadelmahilloa ja vaaleanpunaisella kermavaahdolla.
19. Nauti ystävän kanssa

perjantai 12. helmikuuta 2010

Tuleeko kevät?

 

Kyllä se taitaa tulla. Päivät ovat pidempiä, valoisempia ja jotenkin myös kiireisempiä. Ajatukset on paljon kirkkaampia ja hymyileminen on helpompaa. Ja varma kevään merkki on tulppaanit, niitä on kaupoissa nipputolkulla ja niitä on pakko saada kotiin, Aalto-vaasiin kohoamaan kohti korkeuksia. Se jos mikä on kevään merkki! :)

Niin, ja oikean poranterän löydettyäni sammutuspeite on vihdoin keittiön seinällä, turvaamassa haltiakummin kokeilevaa keittiötä.

Aurinkoista, iloista, valoista ja turvallista viikonloppua sinulle!

torstai 11. helmikuuta 2010

112-päivä, sammutuspeite suojataskuineen.

Tänään on 11. helmikuuta, eli 112-päivä. Päivän tarkoitus on  korostaa ja muistuttaa turvallisuudesta ihmisten arjessa. Ainakin kerran vuodessa on hyvä tarkistaa palovarottimet, niiden toimivuus ja vaihtaa patterit, itse teen sen aina 11.2. Joo, olen tylsä aikuinen :) Mutta nyt vasta ryhdistäydyin, ja ostin viime viikolla kotini ensimmäisen sammutuspeitteen. Haltiakummin kokeilevassa keittiössä se saattaa olla hyvinkin tarpeellinen, joten tuohon n.15e kapistukseen kannatti sijoittaa viimeistään nyt. Harmi vaan että sammutuspeitteet ovat harvinaisen rumia:

 
Mutta mahdollisen käytön kannalta sammutuspeitteen pitää olla keskeisellä paikalla ja helposti saatavilla. Aiaiaiai mikä dilema. Punaista minulla ei ole muualla kuin kylpyhuoneessa, joten jotain piti keksiä peitteen sisustamiseksi keltavalkoiseen keittiööni. Mietin erilaisia ideoita, ommella peitteen suojatasku kankaasta, tehdä se askarteluhuovasta taikka koteloida peite. Mutta sitten hokasin! Lankakorini on kosolti täyttynyt, ja sitäkin pitäisi harventaa uusille langoille, joten keksin tehdä suojataskun kutomalla huovutuslangasta :)


Lanka: Novita Huopanen, valkoinen n.180g (eli vähän vajaa kaksi kerää) ja koristeluun Huopanen keltaista.
Puikot: 8 sukkapuikot
Huomautus: Huovuttaminen tehdään pesukoneessa.

Malli: by Haltiakummi;
Luo kahdella nro.7 puikoilla 72 silmukkaa. Jaa silmukat neljälle 8 sukkapuikolle (kullekin siis 18s) ja kudo sileänä neuleena niin kauan kunnes työn pituus on 55cm. Tee kärkikavennus; kudo 1. ja 3. puikon lopussa 2 o yhteen. Kudo 2. ja 4. puikon alussa 2 o yhteen. Tee näin joka kerroksella, kunnes työssä on jäljellä 8 silmukkaa, päättele vetämällä lanka kaikkien silmukoiden läpi. Päättele aloitus ja lopetuslanka suojataskun sisäpuolelle, päättelyn kanssa ei tarvitse olla kovinkaan siisti koska työ huovutetaan.
Tässä vaiheessa tasku on 68cm korkea ja 30cm leveä. Sammutuspeitteen suojapussi on 34cm korkea ja 20cm leveä.


Jotta sammutuspeite suojataskuineen sopi keittiööni, koristelin sen keltaisella Huopanen langalla. Ompelin isolla parsinneulalla taskun pintaan auringon säteineen. Mielikuvitus oli vähän rajallinen ;) Laitoin taskun sisälle muovipusseja, ettei tasku huovuttuisi kiinni. Pohdin että olisiko pussit pitänyt jotenkin kiinnittää työhön, mutta ei tarvinnut; vaikka suurin osa oli pudonnut pois taskun sisältä huovutuksen loputtua, niin tasku ei onneksi ollut huovuttunut umpeen. Laitoin suojataskun muovipusseineen pesukoneeseen parin kylpypyyhkeen ja pesuaineen kanssa. Pesin kertaalleen 40C:ssa, muokkasin taskua muotoonsa käsin, otin muovipussit pois pesukoneesta ja pyöräytin vielä toisen kerran koko "pyykin" 40C:ssa.


Heti pyykkikoneen pysähdyttyä venytin säilytystaskua käsin oikean kokoiseksi.
Viimeistelin taskun napauttamalla pienet purjerenkaat yläkulmaan, yksi rengas työn kummallekin puolelle. Laitoin sammutuspeitteen kokonaisuudessa suojataskun sisään, ja mallasin ruuvilla kaikki kolme rinkulaa samalle kohdalle. Näin suojatasku oli helpoin venyttää varmasti oikean kokoiseksi. Annoin koko paketin kuivua pari päivää.

tiistai 9. helmikuuta 2010

Kun pallotupsu, iso tupsu ja mohikaani kohtasivat.

Pipoissa pitää olla tupsuja. Näin olen käsittänyt katukuvasta, käsityölehdistä ja alennusmyynneistä. No ei sillä, itsekin fiilistelin ja ostin tosiaan alennusmyynneistä pipan missä on valtava tupsu, juurikin sellainen kuin lapsena 80-luvulla. Ystävättäreni kysyikin jo että vaihdetaanko tupsulankoja? :) No mutta, piti sitten askartelemani tupsuja. Halusin tehdä perinteisen pallotupsun, oikein ison tupsun ja pitkän tupsun, oikeastaan mohikaanin. Tutkailin ohjeita jälleen netistä, mutta sitten päätinkin päästää luovuuden valloille ja soveltaa saadakseni omanlaiset tekeleeni (eli en silloin löytänyt sopivia ohjeita ;). Tässäpä siis pikkasen tupsuloita ja niiden puuhastelua;

 
 Vasemmalta; pallotupsu, iso tupsu ja mohikaani valmistumassa.

PALLOTUPSU: Pallotupsu on hyvin perinteinen tupsu, mitä tehtiin kait jo ala-asteellakin. Taita sopivan kokoinen pahvin pala kaksin kerroin Minulla oli vihreetä pahvia, mitä hitusen näkyykin yllä olevassa kuvassa. Piirrä pahville ympyrä ja sen keskelle pienempi ympyrä. Keskikohta kannattaa lähes mitata, niin valmiista tupsusta ei tule niin herkästi muotopuoli... Leikkaa kiekot irti pahvista. Vinkki, ensin kannattaa leikata keskustat auki ja sitten vasta kiekot irti pahvinpalasta. Sitten vaan kieputat haluamaasi lankaa kiekon ympärille.
Itse tein Pallotupsun kahdella eri langalla, ja lisäsin siihen kolmanneksi myös heijastinlankaa. Jotta pujottelu oli nopeampaa, otin molemmista langoista pitkän mitan (n. 2m) ja mittasin sitten niitä monta kertaa päällekäin. Pujotin pitkän ja paksumman "lankakasan" ympyrän läpi noin puoleenväliin mittaa, ja pujottelin ensin toisen pään "lankakasasta" kiekon ympärille. (Nyt on kyllä todella monimutkasesti selitetty, mutta jospa kuva selvittäisi ajatusta.) Sitten pujottelin yhden kerroksellisen vähän leveämpää heijastinlankaa koko kiekon ympärille, ja pujottelin vielä toisen pään lankakasasta koko kiekon ympärille. Kun keskiympyrä alkoi kutistua reunan paksuunnuttua langan myötä, käytin pujottelun apuna iso virkkuukoukkua. Kun kaikki lanka oli pujoteltu tasaisesti kiekon ympärille, leikkasin langanpäät kiekonreunasta poikki, kiristin kahden pahvikiekon väliin tupsun solmimislangan ja kiristin et solmin todella hyvin. Säästin sitomislangat tupsun kiinnittämistä varten. Sitten poistin pahvit ja trimmailin tupsun tasaisen pyöreäksi saksilla. Helppoa ja aika nopeaakin, kiitos "lankakasan" :)

ISO TUPSU; Otin sopivan pienen kirjan, ja laitoin sen selkäpuolelle kaksi eriväristä lankaa poikittain. Jos teet yksivärisen tupsun, niin laita toisen langan päihin solmut merkiksi, erottaaksesi langat toisistaan. Vinkki, työtä helpottaa jos laitat poikkilankojen päät kirjan väliin, mistä ne saa lopuksi vetästyä pois, mutta siellä ne pysyy jemmassa ja poissa tieltä.
Kieputa lankaa kirjan ympäri pitkittäin, minä kieputin ensin tummempaa villalankaa, sitten kirjavaa puuvillalankaa, sitten heijastinlankaa, taas villalankaa ja lopuksi vielä kirjavaa lankaa. Lankaa ei kannata kieputtaa kovin leveästi kirjan mitalle, kapeesta kieputuksesta on helpompi kiristää tupsua. Kun olet mielestäsi saanut tarpeeksi lankoja tupsuun, niin lopeta kieputtaminen ja sido toinen poikkilangoista niin tiukasti kuin saat lankanipun ympärille, kirjan selkäpuolelta. Tämän jälkeen leikkasin langat poikki toisesta reunasta. Siksi kirja on just niin kätevä tähän hommaan, kun kansien ja sivujen välissä on sopiva leikkausrako (älä siis valitse kirjaksi pokkaria, vaan oikea kovakantinen kirja). Leikattuani kaikki langat irti, kiristin tupsu vielä toisella poikittais langalla. Säästin sitomislangat tupsun kiinnittämistä varten.

MOHIKAANI; (eli pitkä tupsu taikka merimakkara). Mohikaanin valmistamiseen tarvitsin kaksi samanlaista 30cm.n viivotinta. Laitoin ne oikeat puolet vastakkain, ja koska viivottimen päälipinta on kaareva, niin molempiin pitkiin reunoihin jäi sopivat raot. Kieputin lankaa viivoittimien ympärille, ensin mustaa, sitten kirjavaa, sitten heijastinlankaa ja lopuksi vielä mustaa. mohikaanin hapsujen kiinnittämiseksi ompelin toisen pitkän sivun reunan verhoiluun tarkoitetulla käyrällä neulalla pistellen ja koukaten aina viivottimien välistä. Ompelin sivua edestakaisin, useampaan kertaan, varmistaakseni että langat on hyvin kiinnitetty toisiinsa. Kiinnityksen jälkeen leikkasin langat irti toiselta viivottimen pitkältä sivulta, viivottimien välissä olevasta raosta.  Tarvittaessa mohikaania voi siistiä saksilla, minun ei kylläkään tarvinnut, vaan siitä tuli oikein hauska merimakkara mohikaani :)
Mohikaanin voi ommella suoraan kiinni mihin sen nyt sitten haluaakin, itse ompelin sen ompelukoneella tarranauhaan. Huom, ommellessa ompelukoneella näinkin hapsusta mohikaania, täytyy olla tarkkana ettei hapsut tuki ompelukonetta. Minä kiinnitin tarranauhan paikoilleen nuppineuloilla mohikaanin päälipuolelta, ja ompelin sen niin että tarranauha oli alapuolella suojaamassa konetta hapsuilta.

 
Vasemmalta; pallotupsu, iso tupsu ja mohikaani valmiina.

Ja jos minun tupsun teko-ohjeet on liian vuolaat ja monimutkaiset, niin ainakin Käspaikasta löytyi paljon erilaisia tupsuja ja niiden teko-ohjeitakin (Kyllä niitä nyt sitten alkaa löytyä, pah :D)

sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Uusia lankoja; kevät tulee!

Nyt on iskenyt oikein käsityökärpänen. Pää oikein surisee kaikkia mahtavia ideoita ja täytyy yrittää järkeillä, notta missä järjestyksessä sitä kaikkea puuhastelisikaan. Jostain syystä tämä helmikuu on minulle kosolti kiiruinen, jopa olympialaiset vaikuttavat elämääni, tosin ei ihan sen perinteisessä merkityksessä. Mutta kaikkien kiireiden, töiden, järjestelyjen ja muiden keskeltä kerkeää aina muutaman hetken irrottamaan puuhastelulle, onhan yössäkin monta tuntia :)

Viimeaikoina olen tehnyt erilaisia pipoja. Tammikuun käsityölehdessä oli tosi kivoja pipa ohjeita, ja innostuin ihan valtavasti. Ongelmaksi meinasi nousta se että paksut langat eivätpä olekkaan tällä hetkellä muotia. Joka paikassa on ihastuttavia monenkirjavia uutuus lankoja, ohuen ohuena, mutta mistään ei löytynyt edes poistoerää paksujalankoja. Tai no, käsityökorissani oli muutama, mutta tietenkin ihan väärän värisiä. Niinpä sitten googlen avulla etsimään lankoja netistä. Löytyi :) Tutustuin nettikauppa Tinttamarelliin ja sen runsaaseen lanka valikoimaan. Ihan mahtavaa! Ensimmäinen tilaukseni lähti matkaan samana päivänä, ja hain sen kotiin lähipostista seuraavana iltana. Kätevää! Tämä iso kasa lankoja postikuluineen maksoi noin kuutisen kymppiä, joten hinnaltaakin Tinttamarelli on mielestäni ihan kohtuullinen.

tiistai 2. helmikuuta 2010

Paa pari paperii

Hih. Olen tähän asti vältellyt yli kaiken nettishoppailua. Olen aikasta holtiton shoppailija, ja olen yrittänyt hillitä itseäni edes sillä, että en shoppaile kätevästi kotisohvalla istuen ja muutamalla sormella napauttaen, vaan joudun menemään kauppoihin, hypistelemään, katselemaan, suunnittelemaan ja miettimään että ihan kiva, mutta mihin tuon laittaisi... Tähän mennessä en ole ostanut kuin ison läjän säilytyskalusteita IKEAn nettikaupasta, muuten olen pysynyt tiukkana. Kerran näin yhdet ihanat pyyhkeet netissä, mutta rajoittuneisuuteni vuoksi en voinut niitä tilata. Noh, ei hätää, ystävättäreni tilasi ne samalla kun tilasi itselleenkin ;)

Mutta nyt olen sortunut päätöksessäni, tietenkin. Olen muutamaan otteeseen shoppaillut tuolta Carolan Spearmints askartelukirppikseltä. Mutta tavallaanhan sitä ei lasketa, kun voisihan se olla oikeastaan niinkin että poikkeaisi toisella kylässä, ja siinä samalla tulisi puheeksi että mites, mulla olis tuossa tommotteita jutskia mitä en enää itse tartte, haluaisitko ostaa ne pois kuleksimasta... Juu, ei tämä ole oikeeta nettishoppailua, ei ;) Tällä kertaa posti toi valtavasti papereita. Minulla on kehittymässä suunnitelma näiden papereiden suhteen, ja eiköhän niitäkin ideoita sitten joskus tänne tupsahtele.

Tällainen valtava laatikollinen sieltä tuli;

 

Ja nämä kaikki paperit sekä kukkaset olivat tuonne piillotettuna;

Voi jeskamandeera. Näistähän keksii vaikkasta mitä!! Kiitos Carola, oli jälleen ilo asioida kanssasi :)